Heips!
Elikkas muista ei siihen talla kertaa valitettavasti ollut joten pakenen vuorille yksin. Harmi sinaansa, mutta itse en tallaista mahdollisuutta voinut jattaa kayttamatta.
Tuossa tunnin paasta lahtee bussi jonnekkin vuoristoon kahden tunnin matkan paahan. Siella sitten hengailen auringonlaskuun asti. Sitten toivottavasti saiden herra on armollinen ja saan nauttia hienosta auringonlaskusta. Sitten unta palloon jossain hotlassa ja aamulla aikaisin auringonnousua ihailemaan. Siita sitten jo bussini strattaa takaisin ja toivottavsti olen huomenissa puoliltapaivin takaisn taalla pakkaamassa rinkan loppuun Delhin reissua varten.
Pianta jannitysta on ilmassa, mutta luottavaisin mielin olen reissaamaan lahdossa. Toivottavasti vuoristo palkitsee nakemani vaivan. Ja taytyy myontaa etta hetken yksin oleminenkin on jo ihan paikallaan, all by myself!
Palaan huomenissa asiaan jos reissultani takaisin paasen ja pakkaus kiireilta ehdin. Muuten kirjoittelen taas 13. paiva Delhista. Noista kahdesta varmaan kuuluu jo aijemmin, ehka.. :D
-Janne
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment